Mumskuulumisia

Heipähei.

Tällä hetkellä kaikki ei mene ihan odotetusti. Saattaa toki johtua allekirjoittaneen kärsimättömyydestä, mutta minkäs teet, kun on niin innokas...

Noh. 
Ihana Runonlaulaja on nyt hengaillut Edithin kanssa kuukauden päivät. Todistettavasti tyypit ovat olleet hommissa parikin kertaa. Mitään ei kuitenkaan kuulu, eikä näy. Pariskunta tapittaa ihmeissään kun mammalta alkaa huumori ehtyä tämän kanssa. Ei auta itku markkinoilla, eiköhän jossain vaiheessa tärppää kuitenkin..

Tänään meidän hamsulaa kohtasi suuri suru, kun urhea veteraanivaari Hamppu siirtyi ajasta iäisyyteen.

Hamppu laihtui yllättäen vuodenvaihteen jälkeen kovasti, mutta oli edelleen hyvin aktiivinen, ja ruoka maistui, kasvaimiakaan ei löytynyt. Viime aikoina Hamppu rupesi saamaan jo hieman painoa takaisin.

Tänään kuitenkin Hampun voimat olivat ehtyneet, ja herra nukkui pois kunnioitettavassa kahden vuoden ja yhden kuukauden iässä. 

Uutta kameratilpehööriä

(Otsikon keksimisen sietämätön vaikeus)

Kesää ja kärpäsiä odotellessa olen pikkuhiljaa ruvennut täydentämään ja päivittämään kameralaukkuni sisältöä.  

Kameran sadesuoja. Koska et ikinä tiedä milloin alkaa satamaan kesken kuvauskeissin. Krhm.. Suojaahan tämä toki pölyltäkin kentän laidalla seistessä.. Krhm.. Just in case ;)

Black Rapidin kamerahihna, joka toivottavasti säästää pientä selkäparkaani, ja on ainakin superkätevä.

Taskulamppu/lisävalo. Toimii hämärinä päivinä hamstereita kuvatessa, ja pääsee varmasti oikeuksiinsa autiotaloja kolutessa.

Ja viimeisenä, muttei todellakaan vähäisimpänä. Kauan haaveiltu 17-55 f/2.8 objektiivi, joka toimii jokapaikanhöylänä. Käytettynä ostettu Tarjalta ja pelittää kuin unelma.

Pienenä ajatuksena olisi myös päivittää kameralaukku repuksi, johon mahtuisi nykyistä enemmän oheistilpehööriä pidempiä kuvausreissuja varten. Noh, aika (ja lompakko...) näyttää mihin päädytään :)

Mumskuja 1

Tervetuloa Mumskujalle. Siis meidän "hamsulaan". ;) Muutamat tuttavat ovat sanoneet, että hamsterimme asuvat kerrostalossa, joten sijaitkoot tämä sitten Mumskujalla.

Ensinhän meillä oli vain Edith. Edith asui sopuisasti pienen senkin päällä makuuhuoneessamme. Sitten tuli Valo ja Hamppu, ja päätin muuttaa mumselot olohuoneeseen. 
Etsintään päätyi keveä hylly, johon mahtuu muutama duna. Pitkän pohdinnan, vääntämisen ja kääntämisen jälkeen hain Jyskistä bamburakenteisen hyllyn, johon pieni laumamme pääsi asustamaan.
Hylly on sijoitettu olohuoneessa kohtaan, johon ei tule suoraa auringonpaistetta, eikä vetoa, ja se on näköetäisyydellä kaikkialta olohuoneesta. Lisäksi pyrin sijoittamaan hamstereiden asumukset niin, että ne joita täytyy enemmän tarkkailla (poikaset, vanhuus tms) ovat about silmän korkeudella.

Ylimmällä hyllyllä asustaa Edithin kotiin jäänyt tytär Alendronat. Naatti alkoi noin kuukausi takaperin kinastelemaan Edithin kanssa, joten se pääsi asumaan omaa räväkänpinkkiä asumusta.

Vaaleanpunaisessa dunassa on tällä hetkellä kaksi asukkia; Edith, ja siippansa Runonlaulaja, ja mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan, on pian odotettavissa myös pikkumuksuja tähän asumukseen. Tämä duna on sijoitettu hyllyssä niin, että siihen on helppo kurkistaa vaikka ohimennen.

Vihreää poikamiesboksia asuttaa Carlos.

Alakerrassa asustavat taloyhtiön seniorit, Hamppu ja Usva. Kuvassa Usva viilettää iltalenkillä juoksulautasella.

Alimmalla hyllyllä on ruokatarpeet, sekä kylpyhiekat helposti saatavilla. Lisäksi herkkuja, ruokakuppeja ja varajuomapulloja, ne kun tuppaavat meillä helposti rikkoutumaan..

Carlos the Hamster

Viime vuoden viimeisenä päivänä pääsi käymään hassusti. Olin Riihimäellä hoitamassa asioita, ja piipahdin parissa paikallisessa lemmikkiliikkeessä. Erään liikkeen terrassa tapitti kovin kaunis argente vn. täplikäs nuorimies. Tiedustelin myyjältä tämän herran alkuperää, lajipuhtautta ynnämuuta, ja pienen harkinnan jälkeen oli Carlos jo pakattu pahvilaatikkoon ja matkusi mukanani Hyvinkäälle.
No oho.

Carlos on hyvin tempperamenttinen nuori herra. Hän tiedostaa kyllä milloin käsi tulee asumuksessa liian lähelle, eikä ole kovin helliteltävää sorttia. Kovis, ei kuitenkaan ilkeä, eikä pure. Tuttavat kutsuvat häntä paholaishamsteriksi silmien värin perusteella, heh.

Carlos on nuoresta iästään huolimatta jo ehtinyt niittää mainetta näyttelyssä. Ilmoitin Carloksen nimittäin virtuaalinäyttelyyn, josta tulikin toinen sija arvosanalla EH+.

Carloksen pään menoksi olen suunnitellut ainakin omaa kasvattiani Alendronatia, joka myöskin on hyvin kaunis argente.  Kummatkin saavat kuitenkin vielä tovin kasvaa omalla tahollaan ennenkuin ne yhdistetään.